Dear friend of Arkadia, You are warmly welcome to Kritiikkikahvila, organized by Tutkijaliitto, on Friday 24.9 at 6pm. Jussi Backman and Marko Gylén will discuss on Johdatus metafysiikkaan by Martin Heidegger, a book Jussi Backman recently translated into Finnish. The discussion will be chaired by Olli Sinivaara. www.tutkijaliitto.fi The talk will be in Finnish. Warm regards, Ian www.arkadiabookshop.fi – Entrance is free and green tea will be served. A donation of €2 (or more!) is suggested and would be very welcome. Taustatietoja: Martin Heideggerin luentosarja Johdatus metafysiikkaan vuodelta 1935 työstää metafysiikan peruskysymystä: ”Miksi ylipäätään on olevaa eikä pikemminkin ei mitään”. Luentosarja edustaa siirtymää Olemisen ja ajan (1927) fundamentaaliontologiasta Heideggerin myöhempään ”olemishistorialliseen” ajatteluun, joka hahmottelee metafyysisen tradition rajoja ja viitoittaa tietä kohti länsimaisen ajattelun ”toista alkua”. Kielen ja filosofian historiaa koskevien pohdiskelujen avulla Heidegger pyrkii osoittamaan, ettei ”oleminen” pohjimmiltaan suinkaan ole tyhjä ja epämääräinen sana, vaan sen mieli onkin länsimaisessa ajatteluperinteessä rajautunut ja määrittynyt monessa suhteessa. Martin Heidegger (1889–1976) oli 1900-luvun merkittävimpiä ja samalla kiistellyimpiä ajattelijoita. Hän aloitti uransa Edmund Husserlin oppilaana ja oli tämän seuraaja Freiburgin yliopiston filosofian professorina. Ajattelijana Heidegger kehitti fenomenologiaa inhimillisen olemassaolon hermeneutiikan suuntaan. Myöhemmin hänen ajattelunsa laajeni koko länsimaisen ajatteluperinteen rajoituksia ja katvealueita koskevaksi pohdinnaksi, jossa etualalla olivat kieleen, taiteeseen ja teknologiaan liittyvät kysymykset. Martin Heidegger’s 1935 lecture course Introduction to Metaphysics elaborates the basic question of metaphysics: “Why are there beings at all, rather than nothing?” The course belongs to the period of transition from the fundamental ontology of Being and Time (1927) to Heidegger’s later “Being-historical” thinking, which outlines the limits of the metaphysical tradition and indicates a path toward “another beginning” of Western thought. Through his meditations on the history of language and philosophy, Heidegger attempts to show that “Being” is by no means an empty and indeterminate word. On the contrary, its sense has been delimited and determined in many respects during the course of the Western tradition of thought. Martin Heidegger (1889–1976) was one of the most important, and also one of the most controversial, thinkers of the 20th century. He began his career as a disciple of Edmund Husserl, whom he succeeded as professor of philosophy at the University of Freiburg. As a thinker, Heidegger developed phenomenology into a hermeneutics of human being. His later thinking, which emphasizes questions concerning language, art, and technology, evolved into a consideration of the inherent limitations and unthought dimensions of the entire Western philosophical tradition. FT Jussi Backman toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa tutkimushankkeessa Eurooppalainen rationaalisuus modernin murroksessa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mannermainen nykyfilosofia ja fenomenologia (erityisesti Martin Heidegger) sekä antiikin filosofia. Jussi Backman, Ph.D., is a postdoctoral researcher at the University of Helsinki. He is a member of the research group European Rationality in the Break from Modernity. His research is focused on contemporary Continental philosophy and phenomenology (especially Martin Heidegger) as well as ancient philosophy. Marko Gylén, FM, on taidehistorioitsija ja filosofi. Hänen erikoisalansa on nykytaiteen toiminta ja Heideggerin filosofia, ja hän on vapauden ja taiteen tutkija Turun yliopistossa. Marko Gylén, MA, is an art historian and a philosopher. His fields of specialty are functioning of contemporary art and Heidegger’s philosophy, and he is a researcher of freedom and art at the University of Turku.